Tuskapaatti

Raksa kertoo kolmekymppisestä jäbästä, Samista, joka on duunissa rakennusfirmassa jonka toiminta perustuu kusettamiseen ja veronkiertoon. Firman bisnesten mentyä päin mäkeä Sami pääsee töihin liiankin hyvältä kuulostavaan rakennusalan perheyritykseen projektipäälliköksi tai ”proikkariksi” kuten kirjassa sanotaan. Samin pomona työskelee jämäkkä ja omalla tavallaan hurmaava Danika jonka olemus ja suorasanaisuus on juuri siinä rajalla että meneekö se vain huonon käytöksen piikkiin.

Kirja sijoittuu Helsinkiin, joten se tuo tietenkin helsinkiläisen näkökulmasta lisää mielenkiintoa soppaan. Valitettavasti kuitenkin jos en asuisi Helsingissä tai muuten tuntisi Helsinkiä en uskoisi että saisin paljoakaan irti tapahtumapaikoista, koska mielikuvat on vahva osa kirjan lukemista ja jos paikkoja ei tiedä ja kun niitä ei kuvailla mitenkään järkevästi kirjassa ei niistä voi muodostaa minkäänlaista mielikuvaa. Näin ollen lukukokemus jäänee aina tyhjäksi.

Hahmoista herätellään monikerroksisempia, mutta herättely jää puolitiehen. Kenestäkään ei oikein saa mitään irti. Tupakkaa poltetaan paljon, mikä vaivaa tupakoivaa lukijaa koska mieliteko tietysti herää. 

Raksa on kaiken kaikkiaan ihan ok. Tavallaan en malttanut odottaa että pääsen lukemaan lisää koska tapahtumapaikat ja joidenkin hahmojen kehitys kiinnosti, mutta toisaalta juoni ja kirjoitustyyli ärsytti aivan mielettömästi. Kirjakielen, puhekielen ja stadin slangin yhdistäminen töksähtelevästi ei vaan toimi ja joissain kohtaa tuntuu että esimerkiksi suunnittelijoiden, paikkojen ja tuotemerkkien nimiä on kaivettu internetistä varta vasten jotta tekstin juuri siihen kohtaan saadaan lause joka luo kuvan että kirjoittaja tietää mistä puhuu. Teksti ei näin tullut luontevalta ja varsinkin kirjan todella omituisen lopun vuoksi jäin miettimään kuinkakohan pahasti Vimmalla on tullut deadlinet vastaan, kun tuntuu että mitään ei saatu loppuun eikä kirja oikein vienyt lukijaa mihinkään. Lisäksi kirvesmiehen tyttärenä rakennusalan jatkuva ja loppumaton mollaaminen ottaa ihan periaatteen vuoksi pattiin.

P.s. Myyn omani 5 eurolla (pokkariversio)!